Ilmajokelaisen Könnin kyläseuran suivaannutti Provinssin uusi linjaus, jonka mukaan ravintoloitsija saa myyntipaikan vuokrasta alennusta yhdestä kolmeen prosenttiin sen mukaan, miten riisuttu ruokalista on lihasta, siipikarjasta ja merenelävistä.
Täysi kolme prosenttia irtoaa vegaanisesta ruokalistasta.
Keskustelu on käynyt kyläseurassa kuumana. Provinssi on ollut seuralle hyvä tulonlähde parinkymmenen vuoden ajan. Seurasta on ollut kymmenittäin talkootyöläisiä esimerkiksi järjestyksenvalvontatehtävissä.
– Emme mene paikalle enää tämän nykyisen viherpesupolitiikan aikakaudella. Märällä rätillä on elintarvikemaakunnan väkeä vastaan lyöty, toteaa seuran hallituksen jäsen Juha Iso-Tuisku. Kymmenen vuotta kyläseuran talkootoiminnasta vastannut Iso-Tuisku sanoo puhuvansa koko seuran ja koko kylän äänellä.
Etelä-Pohjanmaa on vahvaa maatalousaluetta. Ely-keskuksen mukaan ruoka-alan osuus bruttokansantuotteesta on kaikista maakunnista suurin juuri Etelä-Pohjanmaalla.
Alueella sijaitsee isoja ja valtakunnallisesti merkittäviä elintarvikkeiden jatkojalostajia, esimerkiksi Provinssia sponsoroiva Atria, osuuskunta Maitosuomi ja Juustoportti.
Moni eteläpohjalainen saa toimeentulonsa suoraan tai välillisesti maataloudesta. Myös Könnin kyläseurasta löytyy monta maanviljelijää ja karjatilallista. Iso-Tuisku itse on siipikarjan kasvattaja Atrian sopimustilallisena.
– Provinssi mainostaa itseään kaiken kansan juhlana ja tasa-arvoisena. Emme näe sitä tasa-arvoisena, kun aletaan puuttumaan siihen, mitä kukin saa syödä, ja käytetään aasinsiltana viherpesua, tuohtunut Iso-Tuisku purkaa kyläseuran tuntoja.
Hänen mielestään hiilijalanjäljen laskemista ei tulisi perustella kasvisruokaperusteisesti, vaan kotimainen lähituotanto on järkevämpi tapa vaikuttaa siihen.
– Luulen, että moni jättää [yleisönäkin] menemättä tapahtumaan. Nuoretkin. Suomi on kesätapahtumia täynnä, on varaa valita.
Asiaa voidaan Iso-Tuiskun mukaan harkita uudelleen, jos linjaus muuttuu.
Provinssi seisoo linjauksensa takana
Provinssin festivaalijohtaja Ville Koivisto kertoo ymmärtävänsä osittain Könnin kyläseuran harmituksen, mutta seisoo linjauksen takana.
Sen perustellaan vähentävän tapahtuman hiilijalanjälkeä ja olevan Provinssin arvojen mukainen.
– Tarkoituksemme ei ole missään tapauksessa vähätellä alueen maataloustoimijoita ja tuottajia. Myös lihatuotteita voi pitää menussa, eivätkä hinnat ole viime vuodesta kallistuneet.
Festivaalijohtajan mukaan linjauksen toivotaan ohjaavan kävijöitä ja ruokamyyjiä testaamaan kasvisruokavaihtoehtoja eikä kyse ole syrjinnästä.
Koivisto myöntää, että Könnin kyläseuran pois jääminen näkyy järjestyksenvalvojien määrässä. Hän on kuitenkin luottavainen, että järjestyksenvalvojia löytyy.
– Suurin osa järjestyksenvalvojista tulee turvallisuuskumppanimme kautta ympäri maata. Jonkin verran mukana on myös seuroja, ja uskon, että heitä on edelleen mukana.
Provinssissa tarvitaan noin 250–300 järjestyksenvalvojaa, joista suurin osa on ammattilaisia.
– Toivon, että voimme tehdä Könnin kyläseuran kanssa yhteistyötä vielä tulevaisuudessa.
Urheiluseuroissa ei ole asiasta keskusteltu
Provinssi-festivaalilla oli viime vuonna töissä 700 vapaaehtoista. Heidän lisäkseen 100–200 henkilöä on vuosittain talkootöitä tekemällä keräämässä varoja edustamilleen seuroille tai yhdistyksille.
Yle tavoitti kaksi perinteisesti mukana ollutta seinäjokelaista urheiluseuraa. Molemmista kerrotaan, että ravintolapaikkojen hinnoittelumuutoksesta ei ole puhuttu, eikä asiasta todennäköisesti nouse keskustelua. Kantaa ei oteta puoleen eikä toiseen.
– Kuulin tästä, mutta en usko, että asia vaikuttaa joukkueiden päätökseen mennä taas talkootöihin, arvelee toiminnanjohtaja Jukka Marttala Seinäjoen Maila-Jusseista.
Salibandyseura SPV:n toiminnanjohtaja Juho Ylitalo ei arvioi tai ota kantaa siihen, nouseeko asiasta haloo seurassa ja vaikuttaako asia yhteistyöhön Provinssin kanssa.
Kello 21.49 lisätty tekstiin Juha Iso-Tuiskun rooli kyläseurassa, sekä hänen oma ammattinsa.