Suomessa rokotukset lääkeyhtiö Astra Zenecan koronavirusrokotteella jatkuvat, vaikka maailmalla keskustelu mahdollisista rokotehaitoista käy kuumana.
Muut Pohjoismaat: Norja, Tanska, Islanti ja Ruotsi ovat varotoimenpiteenä keskeyttäneet rokotteen jakelun.
Muutamilla rokotteen saaneilla on todettu veren hyytymiseen liittyviä haittoja, kuten veritulppia. Toistaiseksi ei kutenkaan ole varmuutta siitä, liittyykö tähän ajalliseen yhteyteen myös syy–seuraussuhde, eli johtuvatko haitat rokotuksesta.
Ruotsissa valtionepidemiologi Anders Tegnell kertoi tänään, että muutamissa harvoissa tapauksissa potilaat ovat saaneet näitäkin vakavampia oireita.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkäri Hanna Nohynekin mukaan Suomessa vakavia oireita ei ole esiintynyt.
Astra Zenecan rokotetta on saapunut Suomeen noin 230 000 annosta. Rokotusrekisterin mukaan näistä on annettu yli 130 000 annosta.
Suomessa noin yksi tai kaksi ihmistä tuhannesta saa vuosittain veritulpan. Nohynekin mukaan nyt rokotetuilla veritulppia on todettu jopa odotettua vähemmän.
Tampereen yliopiston Rokotetutkimuskeskuksen johtaja Mika Rämetin mukaan erilaisia verisuonitukoksia esiintyy Suomessa päivittäin, joten niitä osuu väistämättä myös rokotetuille, vaikkei rokotus olisi omiaan aiheuttamaan niitä.
Onko kansainvälinen keskustelu lisännyt veritulppaepäilyjä?
Lääkealan turvallisuuskeskus Fimealle epäilyksiä veritulpista on tullut yhdeksän kappaletta. Fimea odottaa vielä varmistuksia siitä, onko näissä tapauksissa todettu veritulppa.
– Toistaiseksi ei ole tullut signaaleja siitä, että vaikeaa haittavaikutusta esiintyisi erityisen paljon. Ennen keskustelun alkamista Fimealle ei oltu ilmoitettu yhtään tukosepäilyä, Rämet toteaa.
Myös Hanna Nohynekin mukaan on mahdollista, että maailmalta kuuluneiden tapausten tuoma julkisuus saattaa vaikuttaa ilmoitusherkkyyteen.
– Vakavien veritulppien oireet ovat niin isot, etteivät ne jää havaitsematta. Pienempiä tulppia saatetaan havaita enemmän, kun kiinnitetään huomiota oireisiin.
Huomattava osa veritulpista jää haivaitsematta, jos ne ovat lieväoireisia tai oireettomia. Laskimoveritulppa syntyy useimmiten alaraajoihin ja oireilee jommankumman jalan turvotuksena ja kipuna.
Hyytymisjärjestelmän ongelmat ovat kuitenkin vaikealle koronavirustaudille tyypillisiä. Taudin alkuvaiheessa potilaita hoidetaankin usein verenohennuslääkkeillä.
Sikainfluenssa osoitti, että tehdaskohtaiset erot ovat mahdollisia
Epäillyille oireille on etsitty mahdollisia biologisia mekanismeja, joista johtuen rokotus voisi käynnistää tällaisen hyytymisjärjestelmän häiriön.
Toistaiseksi teoriat leijuvat yhä osaltaan ilmassa. Esimerkiksi perinnöllisyystekijöiden mahdollisista vaikutuksista ei tiedetä.
Yksi epäily mahdollisten verisuonitukosten syyksi voisi olla koronarokotuksen saaminen silloin, kun rokotettavalla on jo itämisvaiheessa oleva tartunta.
Nohynek ei myöskään sulje pois mahdollisuutta, että eri tehtaiden tuotantoerissä voisi olla eroavaisuuksia.
Sikainfluenssapandemian jälkeen huomattiin, että tietyissä tehtaissa valmistetuilla rokotteilla oli huomattavasti korkeampi narkolepsiariski kuin toisessa tehtaassa samalla reseptillä tehdyillä.
– Erot voivat olla hiuksen hienoja, mutta ihmiselimistössä niillä voi olla hyvin erilaisia vaikutuksia, jos käy huono tuuri, Nohynek toteaa.
Rokotetutkimus jatkuu myyntiluvankin jälkeen
Toistaiseksi Euroopan lääkevirasto EMA arvioi, että rokotteen hyödyt ovat huomattavasti haittoja suuremmat, joten rokotuksia pitäisi jatkaa, kunnes selvä syy-yhteys löydetään.
Torstaina EMA kokoontuu kuulemaan asiantuntijoita ja tiedottaa sen jälkeen arvion tuloksesta välittömästi yleisölle.
Mahdollisten haittojen tarkka seuraaminen myyntiluvan saamisen jälkeen on rokotekehitykselle tyypillistä, sillä edes kolmannen vaiheen laajat kliiniset tutkimukset eivät aina kerro kaikkea.
– Jos rokotteen lumekontrolloituihin, sokko-otannalla tehtyihin tutkimuksiin on osallistunut kymmeniä tuhansia tutkittavia, niin voidaan olettaa, että useammin kuin yhdellä kymmenestätuhannesta tavatut haittavaikutukset tulevat esiin, Rämet sanoo.
Sitä harvinaisemmat vaikutukset eivät välttämättä tehotutkimuksissa näy, joten seurantaa on tärkä jatkaa vielä silloinkin, kun rokotettuja on miljoonia.
Lääkeyhtiö Astra Zenecan oman arvion mukaan rokotteen on nyt saanut noin 17 miljoonaa ihmistä, joista alle 40 olisi todettu veritulppia.
Kuuntele Takaisin Pasilaan -podcast:
Lue myös: